Edellisen postauksen kommenttien perusteella koettiin, että voi olla hyvä hieman oikaista tuota joillakin olevaa käsitystä tästä blogista:) Blogin tarkoitus ei ole ollut, eikä tule jatkossakaan olemaan viiniwikipediana toimiminen. Ideana on näyttää, miten kaksi viinejä täysin tuntematonta ihmistä sukeltaa viinien maailmaan, ja mitä siitä seuraa. Me halutaan näyttää lukijoille ihan jokapäiväistä meininkiä ja sitä miten viini mahtuu meidän arkeen, ja jatkossakin yritetään pitää tämä blogi puoliksi asiasisältönä ja puoliksi ihan höpöhöpö-meininkinä. Jos siis ette halua nähdä meidän hösäilyä viininmaistajaisten kanssa, sangria-kannujen kimpussa ja muuten vaan elämästä viinilasi kourassa nautiskellen, niin tämä voi olla väärä paikka. Myöskin äidinkiellelisesti täydellistä ja kieliopillisesti virheetöntä tekstiä täältä on melko huonot mahdollisuudet löytää, yrittäkääs siis tottua meidän vinoon puhetapaamme, joka siirtyy myös blogiin:) Blogi ei myöskään tule päivittymään päivittäin, vaan tavoitteena olisi kirjoitella kerran viikossa tai kahdessa (muuten voi alkaa olla äiti soittelemassa alkoholiongelmaisen lapsosensa perään…) Tällä on tarkoitus siis oikaista väärinymmärryksiä, jos olemme jollekin sellaisia aiheuttaneet!:)

Päivän varsinaisena asiana on kuitenkin kuohuviinit, eli tuttavallisemmin skumpat!

Kuten meitä jo aikaisemmin John valisti, kaikki kuohuviini ei ole shamppanjaa, mutta kaikki shamppanja on kuohuviinia. Mitä on vaaleanpunainen skumppa? Ja mikä on siis ero shamppanjalla ja skumpalla? Ja mikä on varsinainen ero skumpan ja valkkarin välillä? Mistä tietää mikä skumppa on omaan makuun? Meillä oli tuhat ja yks kysymystä skumpasta ja tietona tasan se, että jostain skumpasta ollaan tykätty ihan kauheesti, ja toisesta ei ollenkaan. Hyvä minä, hyvä me, hyvä meidän joukkue ja sitä rataa. Paneuduimme tässä siis vain kuohuviiniin ja palaamme asiaan shamppanjan tiimoilta seuraavassa postauksessa.

Alotetaas ihan siitä, mitä se skumppa on?

Ystävämme Wikipedia sanoo näin:
Kuohuviini on alkoholijuoma, joka sisältää hiilihappoa. Se valmistetaan yleensä kaksinkertaisella käymisellä. Samppanja- ja siirtokäymismenetelmiä käytettäessä toinen käyminen tapahtuu pullossa, tankkikäymismenetelmällä painetankeissa. Kuohuvuus viiniin voidaan saada aikaan myös impregnoimalla siihen hiilihappoa samalla tavalla kuten virvoitusjuomia valmistettaessa.

Jaahas. Viiniä hiilihapoilla siis. Mikä helkkari on kaksinkertainen käyminen? Ja impregnointi? Ei ollut apua tuosta ei. Lisäselvitystä kiitos.

Mikäs hiivatin ero niiden kuplien lisäksi sitten viinissä ja skumpassa on? Kuohuviini syntyy, kun jo valmis viini käy toisen kerran. (Ai näin simppeliä?) Viinisekoitukseen lisätään sokeria ja hiivaa tarkat määrät ja hiiva sitten “elää” sokerista ja muuttaa sokerin hiilihapoksi (hiilidioksidia) ja yhdeksi lisäprosentiksi alkoholia (tässä vaiheessa meille myös selvisi, että skumppa on vahvempaa kuin viini…) Käyminen on hidasta, siinä menee useampi viikko, ja jotta hiilihapot ei pääse pakenemaan, käyminen tapahtuu joko pulloissa tai terästankeissa. Se skumpan poreilu lasissa on siis kiitos tälle menetelmälle. Toinen keino saada viini poreilemaan on impregnointi, joka on yksinkertaisesti hiilihapon pumppaamista viiniin. Näin saadut kuplat ovat huomattavasti lyhytaikaisempia kuin käymisellä aikaansaadut. Tästä voidaan siis päätellä, että impregnointi on nopeampi ja halvempi menetelmä.

Vaikka sokeria lisätäänkin hiivan kanssa, niin on tämä sokerin osalta vasta ensimmäinen vaihe. Kun viinisekoitukseen lisätään sokeria ja hiivaa syntyy tämän toisen käymisen seurauksena kuivaa ja täysin sokeritonta kuohuviinia! Tarkoin mitattua liotettua sokeria lisätään sitten käymisen jälkeen tasapainoisen maun saavuttamiseksi.

Sen jälkeen kun käyminen on aloitettu, niin hiivasakan annetaan olla kuohuviinissä tietyn aikaa, joka kuohuviineistä riippuen vaihtelee, ja on yleisimmin yli puoli vuotta. Ongelmaksi muodostuukin sitten hiivasakan poistaminen kuohuviinista. Skumppa jäähdytetään miinusasteiden puolelle, eli nukutetaan ja suodatetaan vastapaineessa kristallinkirkkaaksi, jonka jälkeen se sitten pullotetaan uudelleen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää siirtomenetelmää, jolla saadaa melko laadukasta skumppaa, pienemmällä vaivalla. Viin toinn käyminen tapahtuu siirtomenetelmässä pulloissa, josta ne tyhjennetään paineen alla tankkiin suodatettavaksi ja viimeisteltäväksi. Mitään varsinaisia kypsytysaikoja ei kuohuviinille ole säädetty, mutta laatuskumppa on kypsynyt vähintään kuusi kuukautta hiivasakan päällä, jonka jälkeen sen maku ei enää parane.

(Jösses mikä homma…)

Tuo on siis skumpan valmistukseen käytetty melko yleinen tapa. Poikkeuksiakin on, esim. Asti Spumante-kuohuviinit eivät käy kahta kertaa, vaan ne tuotetaan eri tavalla, eri tekniikalla.

Viinisekoituksen kohdalla kuulee usein sanan cuvée. Kyseessä on viinin yhdistelmä, jossa on sekoitettuna viinejä eri vuosikerroista, rypälelajikkeista ja kasvupaikoista. Cuvée on siis viinisekoitus, ja viinisekoitus on se, joka laitetaan käymään toiseen kertaan saadakseen skumppaa..

Viini, ja sitä kautta skumppa, valmistetaan erilaisista rypäleistä, joita on mm…

Chardonnay, vaalea rypäle, jonka kasvualueesta riippuu se, millainen viini on kyseessä. Kylmemmässä ympäristössä tuotettu Chardonnay on viininä raikas ja hapokas, kun taas lämpimässä tuotettu Chardonnay on hedelmäinen ja hieman raskaampi. Euroopassa valmistettu Chardonnay on miedompaa kuin Amerikassa ja Australiassa tuotettu Chardonnay, mutta Chilessä valmistetussa Chardonnayssa on enemmän aromia.

Pinot Noir, joka tuottaa kuulemma maailman parhaimpia viinejä. Pinot Noir viini on melko hedelmäistä, hapokasta ja vähätanniinista (= Johnilta opitun perusteella tää kuulostaa meidän viiniltä!)

Pinot Meunier, joka on tumma, pehmeä rypäle, jota käytetään shamppanjaan, joka on tarkoitus nauttia ns. nuorena. Pinot Meunieria pidetään tavallaan “jatkerypäleenä”, jota pidetään vain muunnosversiona Pinot Noirista, ja sen nimeä harvemmin edes lätkäistään pullon reunaan, vaikka se onkin yksi eniten viljeiltyjä viinirypäleitä.

Riesling on vuorostaan valkoinen, ja yksi parhaista vaaleista rypäleistä. Rieslingia on kuivaa, makeaa ja puolimakeaa valkoviiniä ja kuohuviinia (ettei vaan kävis liian helpoks valinta…) Riesling on melko hapokas ja aromikas, ja jos haluat kevyempää Rieslingia, suositeltavaa on ottaa saksalainen Riesling, joka on mm. ranskalaisia Rieslingeja kevyempi.

Muscat-rypäleiden väri vaihtelee todella vaaleasta todella tummaan, yhtenäisenä piirteenä näillä on kuitenkin vahva aromaattisuus. Muscatista tehdään paljon makeita viinejä ja jälkiruokaviinejä. (Meidän lemppari jo siis tässä vaiheessa…)

Näistä kolmea ensimmäistä käytetään myös shamppanjan valmistukseen, muita ei saa käyttää shamppanjan valmistamiseen. Alkupuheilla meitä kiinnostaa Muscat ja Pinot Noir, mutta hei, on sitä ennenkin metsään menty, ja kokeilemallahan se ainoastaan selviää.

Rypäleiden lisäksi on myös viinejä, joiden valmistukseen on käytetty tuoreita tai kuivattuja marjoja ja hedelmiä, tai täysmehuja/täydemhutiivisteitä. Nämä ovat hedelmäkuohuviinejä (ja ainakin passion-hedelmällä varustetut skumpatovat vieneet Annan sydämen).

Meitä totta kai kiinnosti, mitä on roséekuohuviini?
Kaikesta opistusta voisi päätellä, että roséeskumppa on roséeviinistä käymisellä saatu skumppa? Roséekuohuviinin perusviini puristetaan punaisista rypäleistä ja se pysyy astioissa niin kauan kunnes haluttu väri on saavutettu. Eli periaatteessa roséeskumppa on lähempänä punaviiniä kuin valkoviiniä. Miksi siis kaikki näkemämme skumppa on ollut kultaista tai vaaleanpunaista? Eikö punaviineistä tehdä skumppaa? Kuohuviinia saa punaisenakin. Yleensä punaiset skumpat ovat kotoisin Saksasta tai Itä-Euroopasta, ja ovat makeita (sopii meille). Punaista shamppanjaa ei vuorostaa ole ollenkaan.

Kultaisen skumpan voittokulku punaisen yli selittynee sillä, että kaikki viinit eivät sovi kuohuviinin valmistukseen. Skumpan valmistuksessa on yleisimpinä hapokkaat ja elegantit viinit, ja yleisenä ajatuksena tuntuu olevan, että valkoviinivoittoiset cuvéet ovat skumpassa parempia.

Yleensä kuohuviini on valmis nautittavaksi kun sen nappaa kaupasta mukaan, ja sitä ei pitäisi pitää yli vuoden verran kotona. Jos kuohuviiniä haluaa varastoida pidempään, pitäisi sen olla alusta asti pimeässä, viileässä ja hajuttomassa tilassa.

Miltä skumppa sitten maistuu?
Skumpan maun kuvaamiseen on satoa termejä. Viinissä kuvataan ikää ja sisältöä. Viinibondeja nauratti eniten se, että viinistä haetaan naisellisia ja miehekkäitä ominaisuuksia. Näin naisena sitä tuli kikateltua sille, että naisellisen makuiset viinit ovat mm. hienostuneita ja täyteläisiä kun taas miehekkäät viinit ovat kireitä ja tukevia. Haha! Me ei ehkä aleta puhumaan viineistä pirskahtelevina tai pyöreinä, vaan jatketaan tätä meidän kuivan ja makean välimaaston hakemista vielä tässä vaiheessa;)

Kausi, tilaisuudet ja tarjoilu:
Viini-ihmisten kanssa keskustellessa me ollaan tultu sellaiseen johtopäätökseen, että moni pitää punkkua talvijuomana ja valkkaria kesäjuomana. Myös skumppa on aika vahvasti kesävoittoinen, ja sen paras kausi onkin vapusta syksyyn. Skumppaa pidetään myös juhlistavana juomana, mutta eipä sen käyttö ole mitenkään etiketin vastaista hautajaisissakin, elettyä elämääkin voi juhlia!

Skumppa useimmiten nautitaan sellaisenaan, mutta sen makua voi hieman muutella tiputtelemalla skumppalasiin esim. vadelmia tai mansikoita. Skumppa on myös erinomainen boolin pohja, mutta boolia tehdessä pitää muistaa lisätä skumppa siihen viimeisenä ja pitää sekoittaminen skumpan lisäämisen jälkeen minimissä! Täydellinen booli on sellainen, johon lisätään skumppaa vähän väliä, varsinkin jos booli seisoo astiassa pidempään. Omasta kokemuksestamme sanottakoot, että juuri edellä mainitut Asti Spumante -viinit ovat olleet mielettömän hyviä boolinpohjana!

Skumpan pitää olla viileää/kylmää, muttei missään nimessä jäistä. Paras lämpötila on 6-8 astetta. Jos on aikaa, parhaan tuloksen saa viskaamalla pullon jääkaappiin n. 3-4 tunniksi, mutta esteettisesti ajatellen nätein tapa on varmaankin hankkia viinijäähdytin, jonka ollessa täynnä jäitä, skumppa jäähtyy oikeanlämpöiseksi n. 20 minuutissa.

Skumppaa voi tarjota vaikka kertakäyttöisestä Muumi-mukista (itsehän emme ole tehneet näin.. köhh…), mutta sille on syynsä miksi skumppaan käytetään niitä kapeita ja korkeita laseja. Skumpan kuplat pysyvät parhaiten sellaisissa, joten mitä kapeampi lasi, sitä paremmin skumppa poreilee!:)

Skumppapulloissa on valtava määrä painetta, siksi niiden pullokootkin on säännöstelty tarkoin. Skumpan painepitoisuus tulee hyvin ilmi korkkia avatessa, joten muistakaas olla varovaisia! (Skumppapullossa on mm. kolme kertaa enemmän painetta kuin autonrenkaassa.. Tärkeää informaatiota tähän väliin kattokaas.)

Anna oppi avaamaan skumppapullon ensimmäisellä kertaa sitä uskaltautuessaan kokeilemaan, joten ei hätää, kaikilla teillä on toivoa!;)

Viiniblondien neuvo pullon avaamiseen on seuraavanlainen:
- Älä stressaa, käsien tärinä ei varsinaisesti auta asiaa
- Irrota folio pullon pään ympäriltä, ja kieritä se rautalanka pois.
- Ota pullo vasempaan käteen ja pidä kiinni pohjasta tai pullon alaosasta (meille helpompi on tuo alaosa).
- Aseta pullo n. 50 asteen kulmaan (ei pysty eikä vaakasuoraan vaan näiden välimaastoon)
- … mielellään lavuaarin yläpuolelle. Ihan vaan varmuuden vuoks.
- Hivuttele korkkia pikkuhiljaa ylöspäin. Pikkuhiljaa!
- (Älä käänny tässä vaiheessa ympäri ja höpötä kaverille. Trust me, se on huono idea.)
- Pidä korkista kunnolla kiinni.
- Hivuttamalla saat korkin vedettyä koko matkan verran pois, ja kun pidät siitä tukevasti, jää se käteesi.
- Pullostaa kuuluu vaimea poks ja se savuaa vähän.
- (Tässä vaiheessa ÄLÄ juhli onnistunutta suoritusta nostamalla pullo pystyasentoon samantien. T. Anna)
- Pidä pullo edelleen tuossa n. 50 asteen kulmassa ja kaada skumppaa laseihin. Älä nosta avaamisen jälkeä pulloa hetkeen pystyasentoon, ellet halua puolet skumpasta valuvan yli.

Täältä löydät myös kuvilla varustetun oikeanlaisen avausoppaan, mutta noinkin se toimii ihan hyvin!

Tämän jälkeen ei muuta kuin nauttimaan! Me palataan pian shamppanja-osan kanssa, ja siitä onkin sitten hyvä jatkaa punkkuihin ja sangriaan!;)

P.S. Virallisestihan se taitaa nykyään olla samppanja, mutta onko se teidän mielestänne shamppanja vai samppanja?:)

Lähteet: Täällä, täällä ja täällä.

Kuvat: Täältä, täältä ja täältä.