Hieman vähemmän tunnettuja viinimaita

Monille ovat tuttuja Ranskan, Italian ja Espanjan viinitilat, jotka jatkuvat silmänkantamattomiin. Suomalaisten viinisuosikit tuppaavat vuodesta toiseen tulevan samoilta alueilta: Latinalaisesta Amerikasta ja Espanjasta sekä Ranskasta ja Italiasta. Näistä maista tulevia viinejä on runsaasti tarjoilla erilaisissa ravintoloissa. Alkon myydyimpien viinien listalla ovat yleensä myös nämä maat, mutta myös Australia, Etelä-Afrikka ja Portugali ovat löytäneet tiensä suomalaisten laseihin.

On siis täysin mahdollista ajatella, että viininviljely on vain pienen piirin puuhaa ja viinimarkkinat ovat pienet. Viiniä tuotetaan kuitenkin monissa muissa maissa ja olemmekin halunneet koota tähän artikkeliin muutamia sellaisia viinintuottajamaita, jotka jäävät suurelta yleisöltä usein täysin huomaamatta. Jos olet aloitteleva viinin maistelija, kannattaa pitää myös nämä kohteet mielessä. Näiden maiden tarjoamia viinejä löytyy aina silloin tällöin niin Alkosta kuin ravintoloistakin.

Romania

Romanialainen viinikulttuuri on verrattavissa Ranskaan ja Italiaan: viini on tärkeä osa hyvää ateriaa, hyvään viiniin halutaan panostaa ja viininviljelijä on arvostettu ammatti. Romaniassa juodaan melko tasaisesti niin puna- kuin valkoviinejäkin ja maa on yksi Euroopan suurimmista viinintuottajista.

Romaniassa viljellään monia tuttuja rypälelajikkeita, kuten Pinot Noir ja Riesling. Paikallisia erikoisuuksia ovat Fetească regală ja Grasă de Cotnari.

Moldova

Romanian tavoin myös Moldovassa nautitaan viinistä samalla tavalla kuin Etelä-Euroopassa. Lisäksi Moldova on viinintuotannon pikkujättiläinen: maa on Euroopan 11. suurin viinintuottaja huolimatta siitä, että se on pinta-alaltaan vain 10% Suomesta ja väkeäkin on vähemmän.

Moldovassa viljellään melko lailla samanlaisia rypäleitä kuin Romaniassakin. Paikallisia erikoisuuksia ovat kuitenkin Fetească albă ja Plavay, joista kummastakin tehdään valkoviiniä. Moldovasta löytyy myös maailman suurin viinikellari Mileștii Mici.

Georgia

Georgia on ehkä maailman vanhimpia viinintuottajamaita: varhaisimmat todisteet viinistä ovat yli 8 000 vuoden takaa. Näin ollen viinit ovat hyvin tärkeä osa esimerkiksi paikallisen kylän historiaa, elinkeinoelämää ja jopa identiteettiä. Viinin merkitys myös kasvoi 400-luvulla, kun maa kääntyi kristinuskoon.

Neuvostoaikoina georgialaiset viinit olivat kaikkein halutuimpia ja kalliimpia. Tärkein rypälelajike on Rkatsiteli, josta tehdään valkoviiniä. Punaviineistä täytyy mainita Saperavi-lajike, joka oli diktaattori Stalinin suosikki – olihan hän itse alkujaan georgialainen.