GET: Array
(
)

WP_Query Object
(
    [query_vars] => Array
        (
            [pagename] => herkkuja-pohjoisesta-etelaan
            [error] => 
            [m] => 0
            [p] => 0
            [post_parent] => 
            [subpost] => 
            [subpost_id] => 
            [attachment] => 
            [attachment_id] => 0
            [name] => herkkuja-pohjoisesta-etelaan
            [static] => 
            [page_id] => 0
            [second] => 
            [minute] => 
            [hour] => 
            [day] => 0
            [monthnum] => 0
            [year] => 0
            [w] => 0
            [category_name] => 
            [tag] => 
            [cat] => 
            [tag_id] => 
            [author_name] => 
            [feed] => 
            [tb] => 
            [paged] => 0
            [comments_popup] => 
            [meta_key] => 
            [meta_value] => 
            [preview] => 
            [s] => 
            [sentence] => 
            [category__in] => Array
                (
                )

            [category__not_in] => Array
                (
                )

            [category__and] => Array
                (
                )

            [post__in] => Array
                (
                )

            [post__not_in] => Array
                (
                )

            [tag__in] => Array
                (
                )

            [tag__not_in] => Array
                (
                )

            [tag__and] => Array
                (
                )

            [tag_slug__in] => Array
                (
                )

            [tag_slug__and] => Array
                (
                )

            [caller_get_posts] => 
            [suppress_filters] => 
            [cache_results] => 1
            [update_post_term_cache] => 1
            [update_post_meta_cache] => 1
            [post_type] => 
            [posts_per_page] => 1
            [nopaging] => 
            [comments_per_page] => 50
            [no_found_rows] => 
            [order] => DESC
            [orderby] => wp_viinikassi_posts.post_date DESC
        )

    [request] =>  SELECT   wp_viinikassi_posts.* FROM wp_viinikassi_posts  WHERE 1=1  AND (   ( wp_viinikassi_posts.post_status = 'publish' AND (  (  (  ( 1=1 )  )  )  ) ) OR  ( wp_viinikassi_posts.post_status = 'future' AND (  (  (  ( 1=2 )  )  )  ) ) )  AND (wp_viinikassi_posts.ID = '2759') AND wp_viinikassi_posts.post_type = 'page'  ORDER BY wp_viinikassi_posts.post_date DESC 
    [post_count] => 1
    [current_post] => 0
    [in_the_loop] => 1
    [post] => stdClass Object
        (
            [ID] => 2759
            [post_author] => 28049
            [post_date] => 2011-11-30 13:13:16
            [post_date_gmt] => 2011-11-30 11:13:16
            [post_content] => 

Kaikilla Italian maakunnilla on oma tyypillinen, historiaan saatossa muovautunut keittiönsä. Piirre juontaa juurensa vuosiin 1861–1870, jolloin erilliset itsenäiset kaupunkivaltiot yhdistettiin yksi toisensa jälkeen Italian valtioksi. Yhdistymisen (risorgimento) myötä asukkaat halusivat varjella omaa reviiriään sekä pitää tiukasti kiinni myös tyypillisistä ruokaperinteistään. Vielä tänäkin päivänä moni maan asukkaista tuntee itsensä ennemmin vaikkapa toscanalaiseksi tai roomalaiseksi kuin italialaiseksi. Jopa maan kansallisruoan, pastan, muodot vaihtelevat maakunnittain. Voimakkaan alueellisen identiteetin lisäksi italialaiset kotikokit tuntevat ylpeyttä juuri omassa suvussaan kulkevista – tietysti kaikkein maukkaimmista – resepteistä. Vielä nykyäänkin italialaiset isoäidit ja äidit saattavat vaalia ruokaohjeitaan kuin paremman luokan valtiosalaisuuksia.

Historiallisten tekijöiden lisäksi alueellisten keittiöiden välisiin eroihin vaikuttavat suuresti maantieteellinen sijainti sekä yleiset varallisuuserot. Viileämmässä pohjoisessa oliiviöljy vaihtuu voihin ja raskaampiin, usein haudutettuihin ruokiin. Maan pohjoisosa on myös huomattavasti Mezzogiornoa (Etelä-Italiaa) vauraampaa. Vihannekset ovat tärkeitä etenkin Keski- ja Etelä-Italiassa, missä ilmasto antaa niille täyteläisemmän maun kuin pohjoisessa. Aivan eteläisimpien maakuntien keittiöissä sekä Sisilian saarella tuntuvat myös afrikkalaiset ja arabialaiset vaikutteet esimerkiksi mausteiden käytössä.

Pohjoisen Piemonte on tunnettu valkeista tryffeleistään sekä haudutetuista liha- ja riistaruuistaan – unohtamatta helppotekoista ja maukasta bagna cauda -kasvisfondyytä, joka maistuu etenkin kylminä ja sumuisina kuukausina. Piskuinen alppimaakunta Aostan laakso on polentan ja fontina-juuston valtakuntaa, ja Trentino-Alto Adigen kaksoismaakunnan ylpeyksistä mainittakoon kuumat kastanjat sekä erilaiset Itävallan ajalta peräisin olevat ruokalajit kuten knöödelit, perunagnocchit ja makeat struudelit. Lombardiassa herkutellaan muun muassa risottoruuilla – tunnetuimpana sahramilla ryyditetty risotto alla milanese – sekä erilaisilla keitoilla. Kuuluisa carpaccio eli ohueksi siivutettu raakamarinoitu naudanfilee sekä sipulilla höystetty maksaruoka, fegato alla veneziana, puolestaan tulevat Venetsiasta. Hieman idempänä Friuli-Venezia Giulian maakunnan keittotaidossa näkyvät myös slovenialaiset vaikutteet.

Emilia-Romagnaa pidetään usein italialaisen keittiön keskuksena. Alueelta löytyy ainakin maan runsain valikoima kotitekoisia pastoja; tunnetuimpana kenties pitkään keitettävä ragù bolognese -jauhelihakastike. Myös maailmankuulu parmankinkku, kova juusto parmigiano reggiano ja balsamiviinietikka tulevat Emilia-Romagnasta. Italian Rivieralla eli Ligurian maakunnassa puolestaan nautitaan herkullisista kala- ja äyriäisruoista sekä tuoksuvista yrteistä. Ligurialaisten mielestä heillä kasvava basilika on maan parasta – ja paikallista pesto genovese -pastaa maistaneen on vaikea olla eri mieltä! Toscana taas on pelkistetyn hienostuneiden ruokalajien, maittavan leivän ja herkullisen oliiviöljyn kehto. Paikallista ruokavaliota dominoivat tuoreet kasvikset, korkealaatuiset liharuoat ja taidokas yrttien käyttö. Toscanan tavoin naapurimaakunta Umbriassa herkutellaan monenlaisilla sieni-, riista- ja papuruoilla. Umbrialaista suurherkkua ovat myös mustat tryffelit, joita vuollaan vaikkapa pastan päälle. Lisäksi tässä vehreässä maakunnassa herkutellaan vartaassa paistetulla, yrtein maustetulla porchetta -juottoporsaalla aivan kuten naapurimaakunta Marchessakin. Itärannikon historiallisesti eristäytyneissä Abruzzon ja Molisen maakunnissa suositaan maustepaprikan (peperoncino) käyttöä, sianliharuokia sekä lampaanmaitojuustoja (mm. ricotta ja scamorza). Alueen kuuluisin pastaruoka on maccheroni alla chitarra eli kitarankieliä muistuttavaa ohutta kotitekoista spaghettia.

Roomaa ympäröivässä Lazion maakunnassa syödään paljon sisäelinruokia. Ja kukapa ei olisi ihastunut miilunpolttajan spaghettiin (spaghetti alla carbonara), tuliseen penne all’ arrabbiata -pastaan tai salvialla ja ilmakuivatulla kinkulla päällystettyihin, voi-valkoviiniseoksessa paistettuihin ohuisiin saltimbocca alla romana -vasikanleikkeisiin! Napolinlahdelle levittyvä aurinkoinen Campania puolestaan ylpeilee puhvelinmaidosta valmistetulla mozzarella di bufala -juustolla, maan parhailla sitruunoilla ja tomaateilla sekä tietysti legendaarisilla pizzoillaan. Myös afrikkalainen vaikutus tuntuu täkäläisessä mausteiden käytössä: peperoncino antaa monelle paikalliselle ruokalajille miellyttävän kipakan silauksen. Etelä-Italia on köyhää verrattuna maan teollistuneeseen pohjoiseen, mutta toisaalta juuri niukkuus on synnyttänyt kekseliästä cucina poveraa esimerkiksi saappaankärjen karussa Calabrian maakunnassa sekä viereisessä Basilicatassa, joissa ruokavalion kulmakivinä ovat munakoisot, oliivit, kasvikset, riista ja lammas sekä durumvehnästä valmistettu pasta. Italian saappaankorossa sijaitsevassa Pugliassa nautitaan myös pikkuruisista perunapizzoista (pizzette di patate) sekä gratinoiduista sinisimpukoista (cozze gratinate).

Sisilian ja Sardinian keittiöissä tuntuvat afrikkalaisten vaikutteiden lisäksi muun muassa arabialaiset ja espanjalaiset vaikutteet. Muusta maasta eristyksissä näiden saarten keittotaito on kehittynyt sangen omintakeiseksi. Sisilian ylpeyksiin kuuluvat esimerkiksi munakoisovoittoinen caponata-kasvispaistos ja friteeratut arancini-riisipyörykät. Aurinkoisen saaren pastaruoista tunnetuin lienee jännittävä tuoreista sardiineista, rusinoista ja pinjansiemenistä valmistettu, villifenkolilla ja sahramilla maustettu pasta con le sarde. Sisiliassa rakastetaan suuresti myös makeita jälkiruokia. Lampaiden laiduntama omaleimainen Sardinia taas on tunnettu eritoten herkullisista lammasruoistaan, tuhdeista keitoistaan sekä maukkaasta ja kovasta pecorino sardo -juustostaan.

Italian maakuntien ruokakirjo on valtava. Herkkumatkailtavaa riittääkin helposti vaikka koko eliniäksi. Herkullisuuden lisäksi italialainen ruokavalio lukeutuu maailman terveellisimpiin: oliiviöljyn, tuoreiden kasvisten, tuoreen kalan ja meren antimien sekä pastan ja riisin hallitsema keittiö sisältää ilahduttavan vähän sydämelle haitallisia tyydyttyneitä rasvoja.

Buon viaggio e buon appetito!
            [post_title] => Herkkuja pohjoisesta etelään 
            [post_excerpt] => 
            [post_status] => publish
            [comment_status] => closed
            [ping_status] => closed
            [post_password] => 
            [post_name] => herkkuja-pohjoisesta-etelaan
            [to_ping] => 
            [pinged] => 
            [post_modified] => 2011-12-12 11:59:16
            [post_modified_gmt] => 2011-12-12 09:59:16
            [post_content_filtered] => 
            [post_parent] => 2493
            [guid] => http://www.viinikassi.fi/
            [menu_order] => 0
            [post_type] => page
            [post_mime_type] => 
            [comment_count] => 0
            [ancestors] => Array
                (
                    [0] => 2493
                    [1] => 2489
                    [2] => 2486
                )

            [filter] => raw
        )

    [comments] => 
    [comment_count] => 0
    [current_comment] => -1
    [comment] => 
    [found_posts] => 0
    [max_num_pages] => 0
    [max_num_comment_pages] => 0
    [is_single] => 
    [is_preview] => 
    [is_page] => 1
    [is_archive] => 
    [is_date] => 
    [is_year] => 
    [is_month] => 
    [is_day] => 
    [is_time] => 
    [is_author] => 
    [is_category] => 
    [is_tag] => 
    [is_tax] => 
    [is_search] => 
    [is_feed] => 
    [is_comment_feed] => 
    [is_trackback] => 
    [is_home] => 
    [is_404] => 
    [is_comments_popup] => 
    [is_admin] => 
    [is_attachment] => 
    [is_singular] => 1
    [is_robots] => 
    [is_posts_page] => 
    [is_paged] => 
    [query] => Array
        (
            [pagename] => viinimaat/italia/italiasta-yleisesti/herkkuja-pohjoisesta-etelaan
        )

    [queried_object] => stdClass Object
        (
            [ID] => 2759
            [post_author] => 28049
            [post_date] => 2011-11-30 13:13:16
            [post_date_gmt] => 2011-11-30 11:13:16
            [post_content] => 

Kaikilla Italian maakunnilla on oma tyypillinen, historiaan saatossa muovautunut keittiönsä. Piirre juontaa juurensa vuosiin 1861–1870, jolloin erilliset itsenäiset kaupunkivaltiot yhdistettiin yksi toisensa jälkeen Italian valtioksi. Yhdistymisen (risorgimento) myötä asukkaat halusivat varjella omaa reviiriään sekä pitää tiukasti kiinni myös tyypillisistä ruokaperinteistään. Vielä tänäkin päivänä moni maan asukkaista tuntee itsensä ennemmin vaikkapa toscanalaiseksi tai roomalaiseksi kuin italialaiseksi. Jopa maan kansallisruoan, pastan, muodot vaihtelevat maakunnittain. Voimakkaan alueellisen identiteetin lisäksi italialaiset kotikokit tuntevat ylpeyttä juuri omassa suvussaan kulkevista – tietysti kaikkein maukkaimmista – resepteistä. Vielä nykyäänkin italialaiset isoäidit ja äidit saattavat vaalia ruokaohjeitaan kuin paremman luokan valtiosalaisuuksia.

Historiallisten tekijöiden lisäksi alueellisten keittiöiden välisiin eroihin vaikuttavat suuresti maantieteellinen sijainti sekä yleiset varallisuuserot. Viileämmässä pohjoisessa oliiviöljy vaihtuu voihin ja raskaampiin, usein haudutettuihin ruokiin. Maan pohjoisosa on myös huomattavasti Mezzogiornoa (Etelä-Italiaa) vauraampaa. Vihannekset ovat tärkeitä etenkin Keski- ja Etelä-Italiassa, missä ilmasto antaa niille täyteläisemmän maun kuin pohjoisessa. Aivan eteläisimpien maakuntien keittiöissä sekä Sisilian saarella tuntuvat myös afrikkalaiset ja arabialaiset vaikutteet esimerkiksi mausteiden käytössä.

Pohjoisen Piemonte on tunnettu valkeista tryffeleistään sekä haudutetuista liha- ja riistaruuistaan – unohtamatta helppotekoista ja maukasta bagna cauda -kasvisfondyytä, joka maistuu etenkin kylminä ja sumuisina kuukausina. Piskuinen alppimaakunta Aostan laakso on polentan ja fontina-juuston valtakuntaa, ja Trentino-Alto Adigen kaksoismaakunnan ylpeyksistä mainittakoon kuumat kastanjat sekä erilaiset Itävallan ajalta peräisin olevat ruokalajit kuten knöödelit, perunagnocchit ja makeat struudelit. Lombardiassa herkutellaan muun muassa risottoruuilla – tunnetuimpana sahramilla ryyditetty risotto alla milanese – sekä erilaisilla keitoilla. Kuuluisa carpaccio eli ohueksi siivutettu raakamarinoitu naudanfilee sekä sipulilla höystetty maksaruoka, fegato alla veneziana, puolestaan tulevat Venetsiasta. Hieman idempänä Friuli-Venezia Giulian maakunnan keittotaidossa näkyvät myös slovenialaiset vaikutteet.

Emilia-Romagnaa pidetään usein italialaisen keittiön keskuksena. Alueelta löytyy ainakin maan runsain valikoima kotitekoisia pastoja; tunnetuimpana kenties pitkään keitettävä ragù bolognese -jauhelihakastike. Myös maailmankuulu parmankinkku, kova juusto parmigiano reggiano ja balsamiviinietikka tulevat Emilia-Romagnasta. Italian Rivieralla eli Ligurian maakunnassa puolestaan nautitaan herkullisista kala- ja äyriäisruoista sekä tuoksuvista yrteistä. Ligurialaisten mielestä heillä kasvava basilika on maan parasta – ja paikallista pesto genovese -pastaa maistaneen on vaikea olla eri mieltä! Toscana taas on pelkistetyn hienostuneiden ruokalajien, maittavan leivän ja herkullisen oliiviöljyn kehto. Paikallista ruokavaliota dominoivat tuoreet kasvikset, korkealaatuiset liharuoat ja taidokas yrttien käyttö. Toscanan tavoin naapurimaakunta Umbriassa herkutellaan monenlaisilla sieni-, riista- ja papuruoilla. Umbrialaista suurherkkua ovat myös mustat tryffelit, joita vuollaan vaikkapa pastan päälle. Lisäksi tässä vehreässä maakunnassa herkutellaan vartaassa paistetulla, yrtein maustetulla porchetta -juottoporsaalla aivan kuten naapurimaakunta Marchessakin. Itärannikon historiallisesti eristäytyneissä Abruzzon ja Molisen maakunnissa suositaan maustepaprikan (peperoncino) käyttöä, sianliharuokia sekä lampaanmaitojuustoja (mm. ricotta ja scamorza). Alueen kuuluisin pastaruoka on maccheroni alla chitarra eli kitarankieliä muistuttavaa ohutta kotitekoista spaghettia.

Roomaa ympäröivässä Lazion maakunnassa syödään paljon sisäelinruokia. Ja kukapa ei olisi ihastunut miilunpolttajan spaghettiin (spaghetti alla carbonara), tuliseen penne all’ arrabbiata -pastaan tai salvialla ja ilmakuivatulla kinkulla päällystettyihin, voi-valkoviiniseoksessa paistettuihin ohuisiin saltimbocca alla romana -vasikanleikkeisiin! Napolinlahdelle levittyvä aurinkoinen Campania puolestaan ylpeilee puhvelinmaidosta valmistetulla mozzarella di bufala -juustolla, maan parhailla sitruunoilla ja tomaateilla sekä tietysti legendaarisilla pizzoillaan. Myös afrikkalainen vaikutus tuntuu täkäläisessä mausteiden käytössä: peperoncino antaa monelle paikalliselle ruokalajille miellyttävän kipakan silauksen. Etelä-Italia on köyhää verrattuna maan teollistuneeseen pohjoiseen, mutta toisaalta juuri niukkuus on synnyttänyt kekseliästä cucina poveraa esimerkiksi saappaankärjen karussa Calabrian maakunnassa sekä viereisessä Basilicatassa, joissa ruokavalion kulmakivinä ovat munakoisot, oliivit, kasvikset, riista ja lammas sekä durumvehnästä valmistettu pasta. Italian saappaankorossa sijaitsevassa Pugliassa nautitaan myös pikkuruisista perunapizzoista (pizzette di patate) sekä gratinoiduista sinisimpukoista (cozze gratinate).

Sisilian ja Sardinian keittiöissä tuntuvat afrikkalaisten vaikutteiden lisäksi muun muassa arabialaiset ja espanjalaiset vaikutteet. Muusta maasta eristyksissä näiden saarten keittotaito on kehittynyt sangen omintakeiseksi. Sisilian ylpeyksiin kuuluvat esimerkiksi munakoisovoittoinen caponata-kasvispaistos ja friteeratut arancini-riisipyörykät. Aurinkoisen saaren pastaruoista tunnetuin lienee jännittävä tuoreista sardiineista, rusinoista ja pinjansiemenistä valmistettu, villifenkolilla ja sahramilla maustettu pasta con le sarde. Sisiliassa rakastetaan suuresti myös makeita jälkiruokia. Lampaiden laiduntama omaleimainen Sardinia taas on tunnettu eritoten herkullisista lammasruoistaan, tuhdeista keitoistaan sekä maukkaasta ja kovasta pecorino sardo -juustostaan.

Italian maakuntien ruokakirjo on valtava. Herkkumatkailtavaa riittääkin helposti vaikka koko eliniäksi. Herkullisuuden lisäksi italialainen ruokavalio lukeutuu maailman terveellisimpiin: oliiviöljyn, tuoreiden kasvisten, tuoreen kalan ja meren antimien sekä pastan ja riisin hallitsema keittiö sisältää ilahduttavan vähän sydämelle haitallisia tyydyttyneitä rasvoja.

Buon viaggio e buon appetito!
            [post_title] => Herkkuja pohjoisesta etelään 
            [post_excerpt] => 
            [post_status] => publish
            [comment_status] => open
            [ping_status] => open
            [post_password] => 
            [post_name] => herkkuja-pohjoisesta-etelaan
            [to_ping] => 
            [pinged] => 
            [post_modified] => 2011-12-12 11:59:16
            [post_modified_gmt] => 2011-12-12 09:59:16
            [post_content_filtered] => 
            [post_parent] => 2493
            [guid] => http://www.viinikassi.fi/
            [menu_order] => 0
            [post_type] => page
            [post_mime_type] => 
            [comment_count] => 0
            [ancestors] => Array
                (
                    [0] => 2493
                    [1] => 2489
                    [2] => 2486
                )

            [filter] => page
        )

    [queried_object_id] => 2759
    [posts] => Array
        (
            [0] => stdClass Object
                (
                    [ID] => 2759
                    [post_author] => 28049
                    [post_date] => 2011-11-30 13:13:16
                    [post_date_gmt] => 2011-11-30 11:13:16
                    [post_content] => 

Kaikilla Italian maakunnilla on oma tyypillinen, historiaan saatossa muovautunut keittiönsä. Piirre juontaa juurensa vuosiin 1861–1870, jolloin erilliset itsenäiset kaupunkivaltiot yhdistettiin yksi toisensa jälkeen Italian valtioksi. Yhdistymisen (risorgimento) myötä asukkaat halusivat varjella omaa reviiriään sekä pitää tiukasti kiinni myös tyypillisistä ruokaperinteistään. Vielä tänäkin päivänä moni maan asukkaista tuntee itsensä ennemmin vaikkapa toscanalaiseksi tai roomalaiseksi kuin italialaiseksi. Jopa maan kansallisruoan, pastan, muodot vaihtelevat maakunnittain. Voimakkaan alueellisen identiteetin lisäksi italialaiset kotikokit tuntevat ylpeyttä juuri omassa suvussaan kulkevista – tietysti kaikkein maukkaimmista – resepteistä. Vielä nykyäänkin italialaiset isoäidit ja äidit saattavat vaalia ruokaohjeitaan kuin paremman luokan valtiosalaisuuksia.

Historiallisten tekijöiden lisäksi alueellisten keittiöiden välisiin eroihin vaikuttavat suuresti maantieteellinen sijainti sekä yleiset varallisuuserot. Viileämmässä pohjoisessa oliiviöljy vaihtuu voihin ja raskaampiin, usein haudutettuihin ruokiin. Maan pohjoisosa on myös huomattavasti Mezzogiornoa (Etelä-Italiaa) vauraampaa. Vihannekset ovat tärkeitä etenkin Keski- ja Etelä-Italiassa, missä ilmasto antaa niille täyteläisemmän maun kuin pohjoisessa. Aivan eteläisimpien maakuntien keittiöissä sekä Sisilian saarella tuntuvat myös afrikkalaiset ja arabialaiset vaikutteet esimerkiksi mausteiden käytössä.

Pohjoisen Piemonte on tunnettu valkeista tryffeleistään sekä haudutetuista liha- ja riistaruuistaan – unohtamatta helppotekoista ja maukasta bagna cauda -kasvisfondyytä, joka maistuu etenkin kylminä ja sumuisina kuukausina. Piskuinen alppimaakunta Aostan laakso on polentan ja fontina-juuston valtakuntaa, ja Trentino-Alto Adigen kaksoismaakunnan ylpeyksistä mainittakoon kuumat kastanjat sekä erilaiset Itävallan ajalta peräisin olevat ruokalajit kuten knöödelit, perunagnocchit ja makeat struudelit. Lombardiassa herkutellaan muun muassa risottoruuilla – tunnetuimpana sahramilla ryyditetty risotto alla milanese – sekä erilaisilla keitoilla. Kuuluisa carpaccio eli ohueksi siivutettu raakamarinoitu naudanfilee sekä sipulilla höystetty maksaruoka, fegato alla veneziana, puolestaan tulevat Venetsiasta. Hieman idempänä Friuli-Venezia Giulian maakunnan keittotaidossa näkyvät myös slovenialaiset vaikutteet.

Emilia-Romagnaa pidetään usein italialaisen keittiön keskuksena. Alueelta löytyy ainakin maan runsain valikoima kotitekoisia pastoja; tunnetuimpana kenties pitkään keitettävä ragù bolognese -jauhelihakastike. Myös maailmankuulu parmankinkku, kova juusto parmigiano reggiano ja balsamiviinietikka tulevat Emilia-Romagnasta. Italian Rivieralla eli Ligurian maakunnassa puolestaan nautitaan herkullisista kala- ja äyriäisruoista sekä tuoksuvista yrteistä. Ligurialaisten mielestä heillä kasvava basilika on maan parasta – ja paikallista pesto genovese -pastaa maistaneen on vaikea olla eri mieltä! Toscana taas on pelkistetyn hienostuneiden ruokalajien, maittavan leivän ja herkullisen oliiviöljyn kehto. Paikallista ruokavaliota dominoivat tuoreet kasvikset, korkealaatuiset liharuoat ja taidokas yrttien käyttö. Toscanan tavoin naapurimaakunta Umbriassa herkutellaan monenlaisilla sieni-, riista- ja papuruoilla. Umbrialaista suurherkkua ovat myös mustat tryffelit, joita vuollaan vaikkapa pastan päälle. Lisäksi tässä vehreässä maakunnassa herkutellaan vartaassa paistetulla, yrtein maustetulla porchetta -juottoporsaalla aivan kuten naapurimaakunta Marchessakin. Itärannikon historiallisesti eristäytyneissä Abruzzon ja Molisen maakunnissa suositaan maustepaprikan (peperoncino) käyttöä, sianliharuokia sekä lampaanmaitojuustoja (mm. ricotta ja scamorza). Alueen kuuluisin pastaruoka on maccheroni alla chitarra eli kitarankieliä muistuttavaa ohutta kotitekoista spaghettia.

Roomaa ympäröivässä Lazion maakunnassa syödään paljon sisäelinruokia. Ja kukapa ei olisi ihastunut miilunpolttajan spaghettiin (spaghetti alla carbonara), tuliseen penne all’ arrabbiata -pastaan tai salvialla ja ilmakuivatulla kinkulla päällystettyihin, voi-valkoviiniseoksessa paistettuihin ohuisiin saltimbocca alla romana -vasikanleikkeisiin! Napolinlahdelle levittyvä aurinkoinen Campania puolestaan ylpeilee puhvelinmaidosta valmistetulla mozzarella di bufala -juustolla, maan parhailla sitruunoilla ja tomaateilla sekä tietysti legendaarisilla pizzoillaan. Myös afrikkalainen vaikutus tuntuu täkäläisessä mausteiden käytössä: peperoncino antaa monelle paikalliselle ruokalajille miellyttävän kipakan silauksen. Etelä-Italia on köyhää verrattuna maan teollistuneeseen pohjoiseen, mutta toisaalta juuri niukkuus on synnyttänyt kekseliästä cucina poveraa esimerkiksi saappaankärjen karussa Calabrian maakunnassa sekä viereisessä Basilicatassa, joissa ruokavalion kulmakivinä ovat munakoisot, oliivit, kasvikset, riista ja lammas sekä durumvehnästä valmistettu pasta. Italian saappaankorossa sijaitsevassa Pugliassa nautitaan myös pikkuruisista perunapizzoista (pizzette di patate) sekä gratinoiduista sinisimpukoista (cozze gratinate).

Sisilian ja Sardinian keittiöissä tuntuvat afrikkalaisten vaikutteiden lisäksi muun muassa arabialaiset ja espanjalaiset vaikutteet. Muusta maasta eristyksissä näiden saarten keittotaito on kehittynyt sangen omintakeiseksi. Sisilian ylpeyksiin kuuluvat esimerkiksi munakoisovoittoinen caponata-kasvispaistos ja friteeratut arancini-riisipyörykät. Aurinkoisen saaren pastaruoista tunnetuin lienee jännittävä tuoreista sardiineista, rusinoista ja pinjansiemenistä valmistettu, villifenkolilla ja sahramilla maustettu pasta con le sarde. Sisiliassa rakastetaan suuresti myös makeita jälkiruokia. Lampaiden laiduntama omaleimainen Sardinia taas on tunnettu eritoten herkullisista lammasruoistaan, tuhdeista keitoistaan sekä maukkaasta ja kovasta pecorino sardo -juustostaan.

Italian maakuntien ruokakirjo on valtava. Herkkumatkailtavaa riittääkin helposti vaikka koko eliniäksi. Herkullisuuden lisäksi italialainen ruokavalio lukeutuu maailman terveellisimpiin: oliiviöljyn, tuoreiden kasvisten, tuoreen kalan ja meren antimien sekä pastan ja riisin hallitsema keittiö sisältää ilahduttavan vähän sydämelle haitallisia tyydyttyneitä rasvoja.

Buon viaggio e buon appetito!
                    [post_title] => Herkkuja pohjoisesta etelään 
                    [post_excerpt] => 
                    [post_status] => publish
                    [comment_status] => closed
                    [ping_status] => closed
                    [post_password] => 
                    [post_name] => herkkuja-pohjoisesta-etelaan
                    [to_ping] => 
                    [pinged] => 
                    [post_modified] => 2011-12-12 11:59:16
                    [post_modified_gmt] => 2011-12-12 09:59:16
                    [post_content_filtered] => 
                    [post_parent] => 2493
                    [guid] => http://www.viinikassi.fi/
                    [menu_order] => 0
                    [post_type] => page
                    [post_mime_type] => 
                    [comment_count] => 0
                    [ancestors] => Array
                        (
                            [0] => 2493
                            [1] => 2489
                            [2] => 2486
                        )

                    [filter] => raw
                )

        )

)

Herkkuja pohjoisesta etelään

Kaikilla Italian maakunnilla on oma tyypillinen, historiaan saatossa muovautunut keittiönsä. Piirre juontaa juurensa vuosiin 1861–1870, jolloin erilliset itsenäiset kaupunkivaltiot yhdistettiin yksi toisensa jälkeen Italian valtioksi. Yhdistymisen (risorgimento) myötä asukkaat halusivat varjella omaa reviiriään sekä pitää tiukasti kiinni myös tyypillisistä ruokaperinteistään. Vielä tänäkin päivänä moni maan asukkaista tuntee itsensä ennemmin vaikkapa toscanalaiseksi tai roomalaiseksi kuin italialaiseksi. Jopa maan kansallisruoan, pastan, muodot vaihtelevat maakunnittain. Voimakkaan alueellisen identiteetin lisäksi italialaiset kotikokit tuntevat ylpeyttä juuri omassa suvussaan kulkevista – tietysti kaikkein maukkaimmista – resepteistä. Vielä nykyäänkin italialaiset isoäidit ja äidit saattavat vaalia ruokaohjeitaan kuin paremman luokan valtiosalaisuuksia.

Historiallisten tekijöiden lisäksi alueellisten keittiöiden välisiin eroihin vaikuttavat suuresti maantieteellinen sijainti sekä yleiset varallisuuserot. Viileämmässä pohjoisessa oliiviöljy vaihtuu voihin ja raskaampiin, usein haudutettuihin ruokiin. Maan pohjoisosa on myös huomattavasti Mezzogiornoa (Etelä-Italiaa) vauraampaa. Vihannekset ovat tärkeitä etenkin Keski- ja Etelä-Italiassa, missä ilmasto antaa niille täyteläisemmän maun kuin pohjoisessa. Aivan eteläisimpien maakuntien keittiöissä sekä Sisilian saarella tuntuvat myös afrikkalaiset ja arabialaiset vaikutteet esimerkiksi mausteiden käytössä.

Pohjoisen Piemonte on tunnettu valkeista tryffeleistään sekä haudutetuista liha- ja riistaruuistaan – unohtamatta helppotekoista ja maukasta bagna cauda -kasvisfondyytä, joka maistuu etenkin kylminä ja sumuisina kuukausina. Piskuinen alppimaakunta Aostan laakso on polentan ja fontina-juuston valtakuntaa, ja Trentino-Alto Adigen kaksoismaakunnan ylpeyksistä mainittakoon kuumat kastanjat sekä erilaiset Itävallan ajalta peräisin olevat ruokalajit kuten knöödelit, perunagnocchit ja makeat struudelit. Lombardiassa herkutellaan muun muassa risottoruuilla – tunnetuimpana sahramilla ryyditetty risotto alla milanese – sekä erilaisilla keitoilla. Kuuluisa carpaccio eli ohueksi siivutettu raakamarinoitu naudanfilee sekä sipulilla höystetty maksaruoka, fegato alla veneziana, puolestaan tulevat Venetsiasta. Hieman idempänä Friuli-Venezia Giulian maakunnan keittotaidossa näkyvät myös slovenialaiset vaikutteet.

Emilia-Romagnaa pidetään usein italialaisen keittiön keskuksena. Alueelta löytyy ainakin maan runsain valikoima kotitekoisia pastoja; tunnetuimpana kenties pitkään keitettävä ragù bolognese -jauhelihakastike. Myös maailmankuulu parmankinkku, kova juusto parmigiano reggiano ja balsamiviinietikka tulevat Emilia-Romagnasta. Italian Rivieralla eli Ligurian maakunnassa puolestaan nautitaan herkullisista kala- ja äyriäisruoista sekä tuoksuvista yrteistä. Ligurialaisten mielestä heillä kasvava basilika on maan parasta – ja paikallista pesto genovese -pastaa maistaneen on vaikea olla eri mieltä! Toscana taas on pelkistetyn hienostuneiden ruokalajien, maittavan leivän ja herkullisen oliiviöljyn kehto. Paikallista ruokavaliota dominoivat tuoreet kasvikset, korkealaatuiset liharuoat ja taidokas yrttien käyttö. Toscanan tavoin naapurimaakunta Umbriassa herkutellaan monenlaisilla sieni-, riista- ja papuruoilla. Umbrialaista suurherkkua ovat myös mustat tryffelit, joita vuollaan vaikkapa pastan päälle. Lisäksi tässä vehreässä maakunnassa herkutellaan vartaassa paistetulla, yrtein maustetulla porchetta -juottoporsaalla aivan kuten naapurimaakunta Marchessakin. Itärannikon historiallisesti eristäytyneissä Abruzzon ja Molisen maakunnissa suositaan maustepaprikan (peperoncino) käyttöä, sianliharuokia sekä lampaanmaitojuustoja (mm. ricotta ja scamorza). Alueen kuuluisin pastaruoka on maccheroni alla chitarra eli kitarankieliä muistuttavaa ohutta kotitekoista spaghettia.

Roomaa ympäröivässä Lazion maakunnassa syödään paljon sisäelinruokia. Ja kukapa ei olisi ihastunut miilunpolttajan spaghettiin (spaghetti alla carbonara), tuliseen penne all’ arrabbiata -pastaan tai salvialla ja ilmakuivatulla kinkulla päällystettyihin, voi-valkoviiniseoksessa paistettuihin ohuisiin saltimbocca alla romana -vasikanleikkeisiin! Napolinlahdelle levittyvä aurinkoinen Campania puolestaan ylpeilee puhvelinmaidosta valmistetulla mozzarella di bufala -juustolla, maan parhailla sitruunoilla ja tomaateilla sekä tietysti legendaarisilla pizzoillaan. Myös afrikkalainen vaikutus tuntuu täkäläisessä mausteiden käytössä: peperoncino antaa monelle paikalliselle ruokalajille miellyttävän kipakan silauksen. Etelä-Italia on köyhää verrattuna maan teollistuneeseen pohjoiseen, mutta toisaalta juuri niukkuus on synnyttänyt kekseliästä cucina poveraa esimerkiksi saappaankärjen karussa Calabrian maakunnassa sekä viereisessä Basilicatassa, joissa ruokavalion kulmakivinä ovat munakoisot, oliivit, kasvikset, riista ja lammas sekä durumvehnästä valmistettu pasta. Italian saappaankorossa sijaitsevassa Pugliassa nautitaan myös pikkuruisista perunapizzoista (pizzette di patate) sekä gratinoiduista sinisimpukoista (cozze gratinate).

Sisilian ja Sardinian keittiöissä tuntuvat afrikkalaisten vaikutteiden lisäksi muun muassa arabialaiset ja espanjalaiset vaikutteet. Muusta maasta eristyksissä näiden saarten keittotaito on kehittynyt sangen omintakeiseksi. Sisilian ylpeyksiin kuuluvat esimerkiksi munakoisovoittoinen caponata-kasvispaistos ja friteeratut arancini-riisipyörykät. Aurinkoisen saaren pastaruoista tunnetuin lienee jännittävä tuoreista sardiineista, rusinoista ja pinjansiemenistä valmistettu, villifenkolilla ja sahramilla maustettu pasta con le sarde. Sisiliassa rakastetaan suuresti myös makeita jälkiruokia. Lampaiden laiduntama omaleimainen Sardinia taas on tunnettu eritoten herkullisista lammasruoistaan, tuhdeista keitoistaan sekä maukkaasta ja kovasta pecorino sardo -juustostaan.

Italian maakuntien ruokakirjo on valtava. Herkkumatkailtavaa riittääkin helposti vaikka koko eliniäksi. Herkullisuuden lisäksi italialainen ruokavalio lukeutuu maailman terveellisimpiin: oliiviöljyn, tuoreiden kasvisten, tuoreen kalan ja meren antimien sekä pastan ja riisin hallitsema keittiö sisältää ilahduttavan vähän sydämelle haitallisia tyydyttyneitä rasvoja.

Buon viaggio e buon appetito!

X

Viini on lisätty muistilapulle »

Sivusto on tarkoitettu 18-vuotta täyttäneille

Jatka

Jos jatkat eteenpäin, hyväksyt www-sivujen käyttöehdot

Käyttöehdot

Palvelua ylläpitää Flowine Marketing Oy (Flowine).

Sopimusehdot

Käyttämällä Viinikassi.fi-verkkosivustoa käyttäjä sitoutuu noudattamana jäljempänä esitettyjä ehtoja. Mikäli käyttäjä ei hyväksy näitä ehtoja kokonaisuudessaan, käyttäjän tulee välittömästi poistua Viinikassi.fi-verkkosivustolta.

Flowine Marketing voi ajoittain tehdä muutoksia verkkosivuston käyttöehtoihin, käyttäjän tulee säännöllisesti tutustua näihin käyttöehtoihin.

Viinikassin käyttö ja rekisteröityminen vaativat 18 vuoden ikää.

Joidenkin Viinikassi.fi-verkkosivustoon sisältyvien yksittäisten sivujen tai palvelujen käyttäminen voi edellyttää rekisteröitymistä ja/tai erillisten käyttöehtojen hyväksymistä näiden yleisten käyttöehtojen lisäksi. Tiettyjen verkkopalveluiden käyttö voi olla maksullista. Yksittäisten palvelujen yhteydessä ilmoitetaan palvelun maksullisuudesta ja palveluun littyvistä muista ehdoista. Mikäli erilliset käyttöehdot ovat ristiriidassa näiden yleisten käyttöehtojen kanssa, sovelletaan kyseisiin sivuihin ja/tai palveluun lähtökohtaisesti omia erillisiä käyttöehtoja, joita nämä yleiset käyttöehdot täydentävät.

Kolmannen osapuolen palvelut ja linkit

Yksittäisiin Viinikassi.fi-verkkosivuston osiin tai sivuihin saattaa sisältyä kolmannen osapuolen tarjoamia palveluita tai kilpailuja tai linkkejä kyseisiin palveluihin. Tällaisiin kolmannen osapuolen palveluihin sovelletaan erillisiä käyttöehtoja ja tietosuojaperiaatteita. Flowine ei ole vastuussa tällaisista kolmannen osapuolen palveluista ja niiden käyttö tai muu hyödyntäminen luo sopimussuhteen käyttäjän ja tällaisen kolmannen osapuolen välille, ei käyttäjän ja Flowine välille.

Flowine ei vastaa niiden sivujen sisällöstä ja aineistosta, joihin Viinikassi.fi-verkkosivustosta on linkkiyhteys ja jotka on tehty ja julkaistu jonkun muun kuin Flowine toimesta. Käyttäjä on velvollinen perehtymään ja noudattamaan niitä käyttöehtoja ja muita ehtoja, jotka on julkaistu näillä kolmannen osapuolen verkkosivustoilla.

Tekijänoikeus ja muut immateriaalioikeudet

Viinikassi.fi-verkkosivuston sisältö on suojattu tekijänoikeuslain ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Kaikenlainen verkkopalvelussa olevan sisällön tai sisällön osan kopioiminen ja jakelu, mukaan lukien rajoituksetta tekst, valokuvat, musiikki ja tietokoneohjelmat, on kielletty, ellei nimenomaisesti toisin mainita. Käyttäjällä on lupa tallentaa tietokoneelleen tai tulostaa yksityistä käyttöä varten sivuja tai otteita sivuista.

Viinikassi.fi-verkkosivustolla esiintyvät liiketunnukset ja tuotemerkit sekä kaikki näihin liittyvät tavaramerkit, tuote- tai palvelunimet ja sloganit sekä muut immateriaalioikeudet ovat Flowinen tai mahdollisen kolmannen tahon omaisuutta, eikä käyttäjä saa käyttää niitä millään tavalla ilman Flowinen tai asianomaisen kolmannen tahon etukäteistä kirjallista suostumusta. Viinikassi.fi-verkkosivuston, sen osien tai sillä olevien palvelujen taikka linkkien käyttö ei muodosta käyttöoikeutta edellä mainittuihin immateriaalioikeuksiin tai muihin Flowinen tai kolmannen tahon immateriaalioikeuksiin.

Käyttäjän velvollisuudet

Käyttäjä on vastuussa mahdollisen käyttäjäkohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan salassapidosta sekä sillä tapahtuneesta kaikesta käytöstä. Käyttäjä on velvollinen käyttämään verkkopalvelua käyttäehtojen, lain ja hyvän tavan mukaisesti. Palvelua ei saa käyttää tekijänoikeudella, tavaramerkkioikeudella tai muulla vastaavalla oikeudella suojatun aineiston julkaisemiseen tai levittämiseen ilman oikeudenhaltijan lupaa, taikka muuten tavalla, joka on haitallista, loukkaavaa tai vahingollista Flowinelle, muille käyttäjille tai kolmansille osapuolille. Käyttäjä on korvausvelvollinen mahdollisista väärinkäytöksistä sekä lain- että sopimuksenvaraisista toimistaan.

Toimitettu aineisto

Lähettämällä aineistoa Viinikassi.fi-verkkosivustolle, esimerkiksi sähköpostitse tai osallistumalla keskusteluun, käyttäjä sitoutuu seuraaviin ehtoihin:

Flowinella on oikeus käyttää, muokata ja julkaista lähtetty aineisto Viinikassi.fi-verkkosivustolla, sähköpostiviesteissä tai muun median välityksellä. Käyttäjä vastaa siitä, että lähetetty aineisto on julkaisukelpoista eikä loukkaa kolmannen tekijän- tai muita suojattua oikeuksia. Käyttäjä vastaa Flowinelle kaikista  kohtuullisista kuluista, jotka aiheutuvat Flowinelle lähetetyn aineiston johdosta syntyneistä vaatimuksista Flowinea kohtaan. Käyttäjä sitoutuu olemaan esittämättä vaatimuksia Flowinea kohtaan lähettämäänsä aineistoon liittyen. Käyttäjä on tietoinen siitä, että lähetttäessään aineistoa Viinikassi.fi-verkkosivustolle tai sen välityksellä Flowine voi halutessaa sitoumuksetta ja ilman korvausvelvollisuutta julkaista aineiston kokonaisuudessaan tai osan siitä ja/tai liittää lähtettyä aineistoa johonkin toiseen aineistoon tai tuotteeseen tai palveluun.

Flowinella on syytä ilmoittamatta oikeus olla julkaisematta käyttäjän lähettämää materiaalia. Flowinella on oikeus harkintansa mukaan ja ilmoittamatta poistaa lähtetetty aineisto. Flowine ei vastaa teknisten vikojen, huoltotöiden, tietoliikennehäiriöiden tai muiden vastaavien syiden aiheuttamista  katkoksita sivujen esittämisessä. Lähetettyä materiaali ei palauteta ja materiaali voidaan hävittää ilmoittamatta siitä materiaalin lähettäjälle.

Flowine Marketingin vastuu

Viinikassi.fi-verkkosivuston sisältö esitetään sellaisenaan sitoumuksetta. Flowine ei vastaa sivuston tai sen osien sisällöstä, oikeudellisuudesta, täsmällisyydestä tai luotettavuudesta sekä kiistää kaikki nimenomaiset ja oletetut takuut ja vastuut. Flowine varaa oikeuden koska tahansa muuttaa ylläpitämiään verkkopalveluja ja näitä käyttöehtoja sekä estää pääsy verkkopalvelun sivuille tai lopettaa niiden ylläpito. Käyttäjä nimenomaisesti ymmärtää ja hyväksyy sen, että verkkosivuston ja sen osien hyödytäminen tapahtuu käyttäjän omalla vastuulla. Yllä oleva ei rajoita käyttäjän lakisääteisiä oikeuksia.

Sovellettava laki

Näihin käyttöehtoihin sovelletaan Suomen lakia. Mahdolliset riidat ratkaistaan suomalaisessa tuomioistuimessa.